Koulutuksen lähtökohtana on lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen kehittäminen osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Taustalla vaikuttavat sote-uudistus, kansallinen lapsistrategia ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Niiden tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät ja paremmin yhteensovitettavat sekä sosiaalista kestävyyttä edistävät palvelut.
Sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa keskitytään lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen, asiakasosallisuuteen ja digitaalisuuteen, monitoimijaiseen työskentelyyn sekä palvelujen sisällöllisiin kysymyksiin. Keskeisinä sisältöalueina ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin vastaaminen, sekä lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä perheiden hyvää arkea turvaava toiminta. Koulutuksessa opiskellaan eriarvoisuuden tunnistamista ja varhaista tukea sekä integratiivisten toimintamallien kehittämistä sekä matalan kynnyksen että vaativan ja erityistason palveluissa.
Tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämistä erilaisissa työympäristöissä.
Opintojaksoihin sisältyy kontaktiopetusta verkossa keskimäärin kaksi päivää/5 op opintojakso. Opetus on pääsääntöisesti arkisin klo 9–16. Osa opintojaksoista toteutetaan kokonaan aikaan ja paikkaan sitomattomina verkko-opintoina. Oppimisympäristönä toimii Moodle.
Koulutuksen lähtökohtana on lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen kehittäminen osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Taustalla vaikuttavat sote-uudistus, kansallinen lapsistrategia ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma. Niiden tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät ja paremmin yhteensovitettavat sekä sosiaalista kestävyyttä edistävät palvelut.
Sosionomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutuksessa keskitytään lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseen,asiakasosallisuuteen ja digitaalisuuteen, monitoimijaiseen työskentelyyn sekä palvelujen sisällöllisiin kysymyksiin, kuten lasten ja nuorten osallisuuteen, varhaiseen tukemiseen sekä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.
Tavoitteena on, että tutkinnon suoritettuaan opiskelija kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijatehtävissä ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa, kykenee johtamaan osaamista sekä sosiaalialan työkäytäntöjen ja palveluiden kehittämistä erilaisissa työympäristöissä.
Koulutuksen ydinosaamisen lähtökohtana on lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen entistä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi ja sosiaalista kestävyyttä edistäväksi. Keskeisinä sisältöalueina ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteisiin vastaaminen, sekä lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta sekä perheiden hyvää arkea turvaava toiminta. Keskiössä ovat eriarvoisuuden tunnistaminen ja varhainen tuki sekä integratiivisten toimintamallien kehittäminen sekä matalan kynnyksen että vaativan ja erityistason palveluissa.
Valitse täydentäviä opintoja omien mielenkiinnon kohteiden mukaan
Opiskelija voi valita täydentäviä opintoja myös LAB-ammattikorkeakoulun muista koulutuksista (esim. palvelumuotoilu sosiaali- ja terveyspalveluissa, työyhteisön johtaminen, osaamisen johtaminen, digitaaliset palvelut), muiden ammattikorkeakoulujen tarjonnasta tai Campusonline-tarjonnasta.
Opintojaksoihin sisältyy kontaktiopetusta verkossa keskimäärin kaksi päivää/5 op opintojakso. Opetus on pääsääntöisesti arkisin klo 9–16. Osa opintojaksoista toteutetaan kokonaan aikaan ja paikkaan sitomattomina verkko-opintoina.
Koulutus tuottaa kelpoisuuden virkoihin ja toimiin, joissa edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Sosiaalialan henkilöstön kelpoisuuksia määrittää lisäksi laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista.
Ylemmässä AMK-tutkinnossa opintojen keskiössä on opinnäytetyö, jonka tavoitteena on työelämän tutkimuksellinen kehittäminen. Opiskelija voi toteuttaa opinnäytetyön omalla työpaikallaan, jossakin toisessa organisaatioissa tai LAB-ammattikorkeakoulun hankkeessa. Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa ammatillisen osaamisen lisäksi taidon käyttää erilaisia kehittämistyön ja/tai tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja kykynsä käyttää tieteellistä kirjallisuutta. Opinnäytetyön tekeminen ajoittuu pääsääntöisesti koko opintojen ajalle.
LAB on kansainvälinen ammattikorkeakoulu. Meillä on maailmanlaajuisesti yli 300 yhteistyökorkeakoulua, joiden kanssa järjestämme vaihto-ohjelmia sekä kehitämme koulutustamme.
Sadat LABin opiskelijat lähtevät vuosittain ulkomaille joko harjoitteluun tai opiskelemaan. Osassa koulutuksistamme on mahdollisuus myös kaksoistutkinnon (double degree) suorittamiseen. Kaksoistutkinnon suorittanut saa tutkinnon sekä LABista että ulkomaalaisesta yhteistyökorkeakoulusta.
LABiin tulee vuosittain paljon opiskelijoita ympäri maailmaa. Meillä opiskelee 1100 kansainvälisiä tutkinto-opiskelijaa lähes 90 eri maasta. Opiskelu on siis aidosti kansainvälistä, vaikka ei ulkomaille lähtisikään!
LABissa opiskelijat pääsevät tekemään yhteistyötä yritysten ja työyhteisöjen kanssa jo opintojen aikana. Opintoihin voi kuulua esimerkiksi suoraan oman alan työnantajille tehtäviä projekteja ja harjoitustöitä.
Erilaiset oppimisympäristöt, kuten opiskelijoiden osuuskunnat, vahvistavat kytköksiä aitoon vuorovaikutukseen työelämän kanssa koko opintojen ajan. LAB-ammattikorkeakoulu tekee tiivistä yhteistyötä samaan korkeakouluyhteisöön kuuluvan LUT-yliopiston kanssa.
LAB on työ- ja elinkeinoelämän innovaatiokorkeakoulu, mikä näkyy muun muassa työelämäläheisissä tutkinnoissa ja alueita palvelevassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa (TKI). Vahvuuksiamme ovat kiertotalous, design, innovaatiot ja hyvinvointi.